Hankkeen tausta

Julkiset hankinnat ja ruokapalvelut

Julkista ruokailua järjestetään monissa paikoissa; kouluissa ja yliopistoissa, sairaaloissa ja vanhusten asumispalveluyksiköissä, ministeriöissä, puolustusvoimissa ja vankiloissa. Julkinen ruokailu on osa lähes jokaisen kansalaisen elämää, mikä takaa vähintään yhden lämpimän aterian päivässä kohtuuhintaan. EU:n alueella tarjotaan keskimäärin 85 miljoona ateriaa päivässä (yli 50% sopimusruokailun kautta), joten kestävät elintarvikkeiden hankinnat julkisissa laitoksissa tarjoavat valtavan potentiaalin kestävämpien tuotteiden kysynnän lisäämiselle. (ICLEI 2019).

Julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden taustalla oleva järjestelmä on melko monimutkainen ja vaihtelee maittain ja julkisen toimijan mukaan. Järjestelmä sisältää sekä julkisten laitosten ostamat ruoka- ja ateriapalvelut että julkisten aterioiden valmistamisen ja tarjoamisen.

Julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden malli

Seuraavan mallin tarkoitus on visualisoida julkisten hankintojen ja ruokapalvelujärjestelmän monimutkaisuus, jotta voidaan ymmärtää, missä kestäviä innovaatioita tapahtuu. Malli näyttää erilaiselta sijainnista ja julkisesta toimijasta riippuen. Mallissa sääntely, strategiat ja paikallinen markkinatilanne muodostavat järjestelmän perustan. Julkiset ruokapalvelut voidaan toteuttaa joko hankkimalla ne ulkopuoliselta palvelutarjoajalta tai julkinen toimija voi järjestää ruokapalvelunsa itse, jolloin hankinta koskee elintarvikkeita, laitteita jne. Ruokapalveluissa käytännön toteutukset vaihtelevat. Vaihtelua voi olla esimerkiksi ruoantuotantomalleissa (kuten ”kypsennä-tarjoile -menetelmä), tarjotuissa aterioissa ja ruokalistoissa, käytetyissä hankintakriteereissä, sekä siinä millaista viestintää ruokapalveluiden, asiakkaiden ja hankkijoiden välillä on. Näissä yhteyksissä toteutetut innovaatiot edistävät kestävää kehitystä. Esimerkiksi ruokapankit, joille lahjoitetaan ylijääneitä aterioita ruokahävikin vähentämiseksi. Lue lisää StratKIT-kumppanien mallista, sen kautta tehdyistä havainnoista ja mahdollisuuksista lisätä kestävää kehitystä Hankkeen tulokset ja materiaalit -osiosta!

Elintarvikejärjestelmän ja julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden kestävyyshaasteet

Mitä haasteita ruokajärjestelmässä on ja miksi Itämeren alue tarvitsee muutosta? Asiakkaiden keskuudessa kysyntä luomupainotteisempaan, terveellisempään ja eettisempään ruokaan on kasvanut. Kysyntään ovat vaikuttaneet nykyisen elintarvikejärjestelmän kestävyyshaasteet.

International Panel of Experts on Sustainable Food Systems (IPES) eli Kansainvälinen kestävien ruokajärjestelmien asiantuntijapaneeli mainitsee raportissaan seuraavat Euroopan elintarvikejärjestelmän ympäristö-, terveys- ja sosioekonomiset vaikutukset (IPES FOOD, 2019). lähde

Ympäristövaikutukset

• Maatalousmaan käyttö lisää maaperän eroosiota.
• Torjunta-aineiden ja typpipohjaisten lannoitteiden käyttö käynnistää ketjureaktion aiheuttamalla (muuan muassa) luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, mikä johtaa (muun muassa) vähempiin pölytysmääriin, mikä taas puolestaan johtaa (muun muassa) satojen vähenemiseen.
• Maatalous ja elintarvikeketju tuottavat maailmanlaajuisesti 30% kasvihuonekaasuista.
• Kolmasosa elintarviketuotannosta ja yli puolet kalojen ja äyriäisten tuotannosta sijaitsee EU:n ulkopuolella, josta on vakavia seurauksia, kuten metsäkatoa, oikeuksien loukkauksia ja liikakalastusta.
• Jopa 20% tuotetusta ruoasta päätyy ruokahävikkiin.

Terveysvaikutukset

• Epäterveelliset ruokailutottumukset lisäävät sairastuvuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta Euroopassa.
• Nykyinen elintarviketuotanto johtaa ilman ja veden saastumiseen sekä antibioottiresistenssiin, jolla on vakavia seurauksia ihmisten terveydelle.
• Myöskään EU:n alueella kaikilla ei ole varaa laadukkaaseen ruokaan joka toinen päivä.

Sosioekonomiset vaikutukset

• Tiettyjen ruokaketjutoimijoiden aseman vahvistaminen (kuten siemententuottajat, maatalouskoneiden valmistajat, elintarvikkeiden vähittäismyyjät) johtaa vallan epätasapainoon ja mahdollistaa suurille toimijoille hintojen laskemisen ja työolojen kiristämisen ruoan jakeluketjuissa. Tämä vaikuttaa maataloudessa, jalostuksessa tai logistiikassa työskentelevien henkilöiden palkkoihin ja työoloihin.
• Vallan epätasapaino uhkaa myös maatalousyritysten elinkelpoisuutta, kun tarvittavien tuotantopanosten (kuten siemenet, lannoitteet, koneet, jne.) kustannukset nousevat ja samanaikaisesti viljelijöiden tuotteista saama hinta laskee.

Sillä on suuri merkitys millaista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin hankintaan ja mitä niissä tarjoillaan. Julkiset hankinnat ja ruokapalvelut voivat olla yhteiskunnassa roolimallina ja luoda markkinat, jotka mahdollistavat ruokajärjestelmän suotuisat muutokset.

Toimintatavat ja säädökset muutoksessa

Miten ruokajärjestelmä ja julkiset ruokapalvelut voivat siirtyä kohti kestävämpiä toimintamalleja?

Vaikka iso osa viranomaisista, julkisista elintarvikkeiden hankkijoista ja ruokapalvelujen tarjoajista keskittyy kustannusten vähentämiseen, monet haluavat myös edistää kestävää kehitystä. Useat toimintatavat, säädökset ja strategiat, sekä Euroopan että alueellisilla tasoilla, tukevat monipuolisesti julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden kestävää kehitystä.

Kestävä kehitys

YK: n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 lähde 17 kestävän kehityksen tavoitteissa on monta julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden näkökulmasta kiinnostavaa tavoitetta. Näitä ovat "Ei nälkää" (nro 2), "Vastuullinen kuluttaminen" (nro 12) ja "Vedenalainen elämä" (nro 14). Lisäksi alatavoite (numero 12.7) ”Edistää kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja prioriteettien mukaisesti” kohdistuu erityisesti ruokapalveluihin.

Itämeren alueella Brandenburgin osavaltion kestävän kehityksen strategia sisältää hallinnollisena tavoitteena kestävämmät julkiset hankinnat.

Ilmastonmuutos

Kasvattamalla ilmastoneutraalien tuotteiden ja palveluiden kysyntää julkisissa hankinnoissa tuetaan samalla Pariisin ilmastosopimuksen 2015 tavoitteita. lähde

Vuonna 2019 EAT - Lancet komissio kehitti ns. ”planetaarisen ruokavalion”, joka on terveellinen ihmisille ja planeetallemme. (Willett ym. 2019) lähde. Siinä yhdistyvät ruoan terveysvaikutukset sekä maatalouden vaikutukset kestävään kehitykseen ja ilmastotavoitteisiin. Planetaarinen ruokavalio on kasvivoittoinen ja sitä voidaan mukauttaa paikallisiin olosuhteisiin ja mieltymyksiin.

Itämeren alueella Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia lähde sisältää kestävät julkiset hankinnat, mikä tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Maatalous- ja elintarvikepolitiikka

EU:n uusi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosan vuoteen 2050 mennessä, sisältää ”Pellolta pöytään strategian” lähde.

Tavoitteena on

• varmistaa, että eurooppalaiset saavat terveellistä, edullista ja kestävää ruokaa
• torjua ilmastonmuutosta
• suojella ympäristöä ja säilyttää luonnon monimuotoisuus
• turvata reilu/tasa-arvoinen tuotto elintarvikeketjun toimijoille
• lisätä luomuviljelyä

Julkisten hankintojen ja ruokapalveluiden osalta on tarkoitus asettaa pakolliset vähimmäisvaatimukset kestävälle elintarvikkeiden hankinnalle. Tavoitteena on lisätä kestävän ruoan saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta sekä edistää muutosta kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota. Erityistä huomiota kiinnitetään kouluihin, joille tarjotaan koulutusta terveellisestä ravitsemuksesta, kestävästä elintarviketuotannosta ja ruokahävikin vähentämisestä.

Viimeisten vuosien aikana elintarvikepolitiikka on saanut enenevissä määrin huomiota. Vuodesta 2015 lähtien yli 200 kaupunkia ympäri maailmaa on liittynyt Milanon elintarvikepolitiikkaa koskevaan kaupunkien sopimukseen lähde.

Kaupungit ovat sitoutuneet luomaan kattavamman, joustavamman, monipuolisemman ja turvallisemman ruokajärjestelmän, joka tarjoaa terveellistä ja kohtuuhintaista ruokaa kaikille, noudattamaan ihmisoikeuksia, vähentämään jätettä, suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisemään ilmastonmuutosta.

Itämeren alueella, Saksassa (esim. Berliinissä, Brandenburgin osavaltiossa) on kehitetty elintarvikestrategioita , jotka luovat viitekehyksen alueellisille tavoitteille ja toimille kehittää kestävämpää ruokajärjestelmää.

Kiertotalous

Uudessa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa lähde s

esitetään toimenpiteitä muodostaa Euroopan taloudessa "suljettuja kiertoja” ja ottaa huomion tuotteen elinkaaren kaikki vaiheet tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon. Toimintasuunnitelmassa nähdään julkisten hankintojen keskeinen rooli siirryttäessä kohti kiertotaloutta.

Euroopan komissio suunnittelee

• kestävien julkisten hankintojen vähimmäisvaatimukset ja tavoitteet alakohtaisessa lainsäädännössä
• vahvistavansa osaamista ohjauksen, koulutuksen ja hyvien toimintatapojen levittämisen, ja ”Public Buyers for Climate and Environment” –aloitteen kautta

Toimintasuunnitelmassa tuodaan esiin tärkeimpiä tuotteiden arvoketjuja joista ”pakkaukset ” ja ” ruoka, vesi ja ravinteet ” ovat tärkeimpiä julkisille ruokapalveluille.

Myös muut EU:n jätteitä, pakkauksia ja kertakäyttöisiä muoveja koskevat direktiivit edistävät siirtymistä kiertotalouteen.

Terveys ja ravitsemus

Euroopan komissio on julkaissut ravitsemusta, ylipainoa ja lihavuuteen liittyviä ongelmia koskevan strategian (EY 2007) lähde jossa korostetaan, että terveys- ja ravitsemusnäkökohdat ovat usein kiinteä osa muita politiikan aloja, kuten maataloutta, koulutusta ja aluepolitiikkaa. Esimerkkejä ovat kouluhedelmätukijärjestelmä tai elintarvikemerkinnät. Vuonna 2016 julkaistiin Ruoka 2030 tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehys. Sen tavoitteena on turvata tulevaisuuden kestävät eurooppalaiset ruoka- ja ravitsemusjärjestelmät, jotta niistä tulee kestävämpiä, joustavampia, vastuullisempia ja kilpailukykyisempiä.

Julkisia hankintoja koskevat linjaukset

Yhteiset näkemykset

EU:n julkisia hankintoja koskeva direktiivi (2014) lähde tarjoaa yleisen lainsäädäntökehyksen kaikille julkishallinnollisia hankintoja tekeville tahoille. Direktiivi on osa kansallista lainsäädäntöä kaikissa EU-maissa. Se mahdollistaa hankinnoissa parhaan tarjouksen kesävän kehityksen kriteerien mukaisesti, ei vain halvimman hinnan perusteella.

Direktiiviä täydentää EU:n julkisia hankintoja koskeva strategia (2017) lähde ja tuotteiden ja palveluiden kestävien julkisten hankintojen kriteeristöt, kuten EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit – elintarvikkeet, ateriapalvelut ja myyntiautomaatit (2019).lähde Kestäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit kattavat luomuelintarvikkeiden, eläinten hyvinvoinnin, (ruoka)jätteen vähentämisen, energiankulutuksen, reilun kaupan ja keittiöhenkilökunnan koulutuksen.

Kansalliset ja alueelliset linjaukset

EU on myös kannustanut jäsenvaltioita hyväksymään kansalliset toimintasuunnitelmat, jotka ohjaisivat julkisia hankintoja kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi Puola hyväksyi kestäviä julkisia hankintoja koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, jossa keskitytään julkisten hankkijoiden saamaan tietoon ja jossa kestävien julkisten hankintojen toteuttaminen on vapaaehtoista.

Vaikka Venäjä ei olekaan osa EU:ia, sillä on julkisia hankintoja koskeva laki, joka tarjoaa mahdollisuuden kestävien julkisten hankintojen toteuttamiseen. Sitä vastoin Suomessa valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä (Cleantech-ratkaisut) julkisissa hankinnoissa (2013) lähde on sitova.

Monet kaupunkialueet ovat kehittäneet koulutusohjelmia muutoksen edistämiseksi. Copenhagen House of Food lähde onnistui muuttamaan kööpenhaminalaisten julkisten ateriapalveluiden aterioita yli 90 % luomua sisältäviksi nostamatta yksittäisen aterian hintaa.